Viimeinen kulunut kuukausi on ollut vähän raskasta aikaa. Tänne kirjoittaminen ja moni muukin asia on ollut katkolla, koska en ole vain jaksanut. Menetin minulle rakkaan ja tärkeän ihmisen.
Jokainen, joka on joskus menettänyt jonkun rakkaan, tietää miltä se tuntuu ja miten suurin suru lamaa ja ottaa oman aikansa. Mutta onneksi elämä jatkuu ja kauniita ja kivojakin asioita tapahtuu ympärillä.
Eilinen oli yksi semmoisista kivoista päivistä. Minä, serkkuni ja serkkuni äiti teimme nimittäin karjalanpiirakoita. Se on työlästä, mutta hirveän mukavaa puuhaa. Ja harva asia maistuu yhtä hyvälle, kuin tuoreet, itse tehdyt karjalapiirakat. Puhumattakaan siitä miten mukavaa on viettää päivää naisten kesken leipoen ja jutustellen. Ihan liian harvoin tulee oikeasti
tehtyä asioita yhdessä ystävien kanssa. Pitäisi useammin kokoontua samaan keittiöön laittamaan ruokaa, tai vaikka syksyllä samalle takapihalle haravoimaan lehtiä.
Mutta, kiinnostaisiko jotakuta ohje ja tarkemmat kuvat karjalanpiirakoiden teosta? Ajattelin leipoa näitä pakkaseen vielä lähiaikoina ja silloin olisi oiva hetki ottaa parempia kuvia ja kertoa minun epäammattimaisi neuvojani aiheesta.
PS. Helmikuun lopussa multiin laitettu inkiväärin juuri alkaa vihdoin osoittaa elämisen merkkejä! Saako tuulettaa?
♥: Maiju
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun kommentoit ! :)